Re: Äitini kuolema lähellä..

Huomenta Huolehtija.

Paljon voimia ja jaksamista tuleviin viikkoihin. Olen pahoillani äitisi tilanteen huonontumisesta, koska omasta kokemuksesta tiedän, kuinka rankkaa se on läheisellekin.

Oman rakkaan läheisen kuihtumista on todella vaikea seurata sivusta, kun haluaisi auttaa ja samalla on niin avuton olo. Edelleen tärkeintä mitä voit tehdä, on olla läsnä ja viettää hänen kanssaan niin paljon aikaa kuin pystyt perheesi kanssa. Läsnäolo, kuuntelu ja se, että te muut perheenjäsenet tuette toisianne, on myös tosi tärkeää. Tiedän, ettei se helppoa ole.

Kerroit, että äitisi ei pysty enää nielemään ja saa ravintoa suonensisäisesti. Kauanko tätä on jatkunut tarkalleen?

Minun edesmennyt äitini ei kunnolla syönyt enää viimeisen kolmen elinkuukautensa aikana. Hänellä syy oli se, että syöpäkasvain mahassa oli niin iso, että se vaikeutti syömistä ja hänellä oli jatkuvasti pahoinvointia. Vähitellen ruoat lakkasivat maistumasta eikä hän paljon nesteitäkään juonut. Viimeisellä elinviikollaan hän ei enää syönyt muuta kuin tuomiani valkoviinimarjoja, koska hän niin kovasti tykkäsi niistä. Muuten ei mitään.

Hänkin oli periaatteessa saattohoidossa pitkään, ensin kotona vajaa kolme kuukautta ja ne viimeiset elinviikkoaan sairaalassa. Sen jälkeen, kun parantavat hoidot olivat ohi, jatkuivat oireenmukainen kivunhoito.

Minäkin tiesin tänä keväänä, ettei äitini enää ensi kevättä näkisi. Kolme viimeistä kuukautta olivat tosi raskaat minullekin, menin ihan lukkoon henkisesti, eristäydyin omista ystävistäni, menetin oman ruokahaluni ja elämänhalukin oli niin jä näin. Se tapahtui aivan täysin myötätunnosta äitiäni kohtaan. Tiedän myös, että äitini toivomus oli, että minä ja isäni jatkaisimme elämäämme suht normaalisti ja tekisimme kaikesta huolimatta niitä asioita, joista tykkäämme ja joista saamme voimaa. Jos oikein rankalta tuntuu, niin kannattaa mennä esim. terveyskeskuksen psykologillle tai lääkärille juttelemaan tilanteestaan. Jokainen reagoi omalla tavallaan suruun, joten itselleen kannattaa olla armollinen.

Oikein suuri voimahalaus sinulle ja läheisillesi. Jaksamista teille ja kirjoittele ihmeessä tänne tuntemuksistani.