Re: Äitini kuolema lähellä..

Hei!
en tiedä mikä on tilanteesi nyt. mutta itse olin samassa tilanteessa viime kesänä . äitissäni todettiin keuhkosyöpä 1.4.2009 ja äiti menehtyi 31.7.09 eli vuoteen on sisältynyt paljon. ja nyt tällä vkolla sain suruviestin parhaan ystäväni pois menosta. hänellä todettiin imusolmukesyöpä helmikuussa ja nyt oli hoidot tehonneet ja ei ollut enää etäpesäkkeitä . oli tampereella kantasoluhoidossa ja tulikin sydänpysähdys ei voitu mitään. ystävni kulki rinnalla äitin sairauden ja menehtymisen kanssa ja tuki mua ja lohdutti. mutta nyt ei ole sellaista tukijaa rinnallaa . vaikka on mullakin lähiverkko mutta kuitenkin. mieleeni ei edes tullut tällaista mahdollisuutta vaain syövän kulku . ja sen kun oli hallinnassa. en vielä edes tajua .
ensimmäisenä päivänä kun sain tiedon. ajattelin että missä äiti on että voin hänelle kertoa ja hän lohduttaa. sitten tajuaa ei ole äitikään . mun meni se päivä ihan sumussa. ystäväni oli myös työkaverini yli 20v. eli töissä voidaan puhua ja muistella Eijaa.
äidin kuoleman jälkeen mulla meni kaksi kuukautta hyvin. voin puhua äidin sairaudesta itkemättä ja rauhallisesti. sitten suru vasta alkoi
ja ahdistus. jotenkin siitä selvittiin aikaajoin iskee kaipuu ja ikävä. nyt taas alkaa uudestaan . kohta alkaa mulla loma . viimekesänä lomani meni äidin hoidossa ja hautajaisten järjestelyssä nyt lomaa menee taas surutyötä tehdessä.
yritän vain lohduttautua että mulla on ollut onni nauttia sellaisesta ystävyydestä jota ei ehkä kaikilla oli. joskus Eijan sairauden synkimpiä aikoina ajattelin että nyt mä ainakin annan kaiken sen takaisin mitä häneltä olen saanut. mutta jäin kuitenkin saamapuolelle. mutta olen onnelin kun hänelle sain kerrottua kuitenkin kuinka tärkeä ihminen hän on minulle.
kai se tästä taas jotenkin eteenpäin menee. mutta tulee ahdistus ja pelko mitä seuraavaksi.
hyvää jatko sinulle.
jos haluat vastata minulle ja kertoa kuulumisia tai vaihtaa ajatuksia kassani.
sähköpostini on [email protected]