Re: Miten tästä eteenpäin?

Heippa

Olet pahimmassa vaiheessa hoitopolkuasi. Niin paljon tulee painavaa asiaa, että tuntuu ettei nuppi kestä. Ja odottaminen on pahinta.
Haluan sanoa sulle, ettet menisi asioiden edelle ja murehtisi turhaan etukäteen.

Et voi vielä tietää tautisi luonnetta, etkä tulevia hoitoja. Yhtä hyvin kun voit saada koko hoitorumban, niin voi olla, että selviät hyvinkin vähällä. Joten jos vaan pystyt, niin nauti keväästä ja ole onnellinen siitä, että tautisi on löytynyt ja olet hyvissä käsissä kävi miten kävi. On paljon naisia jotka eivät vielä tiedä, että heillä on syöpä.

Minut leikattiin melkein tasan vuosi sitten, 24.4.13
Mulla oli neljä pattia, suurimman löysin itse, muut löytyi tutkimuksissa. Oikea rinta poistettiin kokonaan ja vasemmasta poistettiin pattien kohta. Vain se suurin oli syöpää, kainalokin oli puhdas.
Leikkaushoidon lisäksi en saanut muuta hoitoa kuin antihormoonilääkityksen 5v. No, ei senkään vaikutukset ihan naurata, mutta koen olevani onnekas.

Alkuajat olivat henkisesti kovia, mulla on taipumusta masennukseen ja stressi oli melkein musertavaa.
Enhän minäkään vielä tiennyt jatkoa ja olin varma että kuolen varmaan viikon päästä.
Onnekseni löysin syöpäyhdistyksen ja sain sieltä heti keskusteluapua ja se rauhoitti minua tosi paljon. Lisäksi sain faktatietoa ja neuvoja siitä miten homma etenee.

Haava parani nopeasti ja heinäkuussa multa poistettiin vasenkin rinta, omasta halustani. Olen siis tissitön, enkä halua tilalle rakennettuja rintoja. Mulle riittää pienenpienet proteesit ja useimmiten olen ilman niitäkin. Omat tissit olivat melko isot.

On siis niin monenlaista diagnoosia kuin on naistakin. Odota omaasi rauhallisin mielin ja murehdit vasta sitten kun tiedät mitä murehdit.

Toivossa on hyvä elää ja negatiiviset ajatukset vetävät puoleensa negatiivisia juttuja.

Mukavaa pääsiäistä