Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Syöpä ja elämänkatsomus

Re: Elämän Riemua maanpäällä

Hmmmm.... Itse en sairasta (tietääkseni!) syöpää, mutta äitini tekee kuolemaa sen pirulaisen kanssa. Meillä tauti harppoo semmoisin askelin, ettei perässä meinata pysyä...ja se kun vielä iski kiinni "ihan pystymetsästä". Äitini elämästä luopumisprosessin aikana olen joutunut itsekin käymään läpi näitä hengellisiä asioita. Näin keski-iän kynnyksellä en voi kehua itsekään olevani ihan varma mistään...oikeastaan voisin jopa kadehtia teitä uskossanne vahvoja!!??? Minusta se on helppo reitti..uskoa vain. Kävin vasta tunnin session papin kanssa...ja minulle, ateistille(pappi ei sitä tiennyt!!) se oli hieno hetki hienon ihmisen kanssa.

Itse en edelleenkään usko mihinkään tiettyyn jumalaan...se olisi liian helppoa. Minun järkeen ei mahdu se, että maailmankaikkeus erottelisi ihmiset asuinpaikan mukaan.Se, joka todella etsii totuutta.......sen pitäisi myös paneutua toisen ihmisen osaan (siihenhän kehottaa jo Jeesuskin) ja olla avoin muillekin näkemyksille. Avoimuuden palkka on se, että huomaa avoimilla silmillään kuinka samanlaisia eri uskonnot lopulta ovatkaan...kunhan romukoppaan pystyy heittämän ihmisen inhimillisen tarpeen olla parempi kuin muut!

Itse ajattelen niin, että meillä kaikilla on lupa uskoa rakkauteen ja hyvyyteen kukin tavallamme...sillä sehän on lopulta kaikkien uskontojen perusta. Lopettakaa hyvät ihmiset saarnaaminen ja vain toteuttakaa uskonne perimmäistä sanomaa...kohdelkaa lähimmäisiänne hyvin, älkää tuomitko ja RAKASTAKAA.
kaamos | 20.12.2007 klo 23:41:59