Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Syöpä ja elämänkatsomus

Re: Elämä jatkuu jossain.....

hei "iskän asialla" ja kaikki muutkin

haluan osallistua keskusteluun kertomalla yhden oman kokemuksen tästä 'näkymättömästä' maailmasta.

Pari vuotta taaksepäin olin tilanteessa, jossa sain kokea aivan ihmellistä Taivaallista lohdutusta. Olin hetkeä aikaisemmin tullut uskoon, antanut elämäni Jeesukselle, niin kuin tapana on sanoa. Oli ilta ja olin tullut seurakunnan rukouskokouksesta kotiin ja menossa nukkumaan. Olin hyvällä mielellä, vaikka ulkoiset olosuhteet eivät siihen antaneet mitään aihetta. No olin siis kiitollisella mielellä ja hakemassa unta silmiini, kun yht´äkkiä koin olevani jonkun suuressa ja turvallisessa sylissä ja päätäni silitettiin. Siihen nuhahdin kuin pieni sylivauva ja nukuin todella hyvät, pitkät yöunet. Heräsin aamulla tosi pirteänä ja ymmärsin, että Pyhä Henki oli minua lohduttanut. Itse ajattelin nukahtaneeni Jeesuksen syliin.

Tiedän, että kuoleman jälkeen on todella olemassa jotain. Silloin alkaa ikuisuus ja niinkuin Raamattu meille ilmoittaa meillä on kaksi vaihtoehtoa, missä sitä vietämme, taivas tai helvetti. Tässä elämässä meidän on päätettävä missä vietämme iäisyytemme, kuoleman jälkeen se päätös on myöhäistä.

Jumala on antanut ihmiselle vapaa tahdon, hän itse siis valintansa saa tehdä, ketään ei pakoteta uskomaan Jeesukseen.
Mutta joka kerta, kun ihminen päättää sanoa Jeesukselle kyllä, taivaassa on suuret ilojuhlat. On siis todella suuresta asiasta kyse. Toivoisimpa, että ilojuhlia pidettäisiin myöskin näitten nimimerkkien takaa löytyvien ihmisten tähden.

Kaikille paljon voimia vaikeisiin elämäntilanteisiin....
muukalainen | 14.9.2007 klo 15:24:44