Re: Elämä jatkuu jossain.....

Tervehdys vielä.

Luin koko viestiketjun läpi. Rauha aarsun sielulle ja lepää rauhassa.

Keskustelu sinänsä on tärkeä ja itselleni juuri nyt ajankohtainen, siksi jatkan tätä vanhaa keskustelua edelleen.

Minä olen saanut lukuisia viestejä ns. toiselta puolelta äitini kuoleman jälkeen. Tätä tapahtui noin 1,5 viikon ajan lähes päivittäin, kunnes se hänen hautajaisasiansa saatiin sovittua isäni kanssa. Meidän kissakin reagoi tosi oudosti pari kertaa. No, yhtenä aamuna heräsin unestani klo 5 siihen, että joku laski vettä keittiön hanasta. Mies ja minä nukuimme eikä talossa ollut muita. Nousin ylös ja menin katsomaan. Ei ketään missään. Päästin meidän kissan sisään ulkoa ja yleensä hän ryntää suoraan ruokakupilleen, mutta nyt ei suostunut menemään keittiöön. Hän näytti pelokkaalta, aivan kuin olisi nähnyt jotain. Sitten kun sanoin, että mummi/äiti taitaa olla täällä käymässä, niin se jokin lähti ja vähän ajan päästä kisu meni normaalisti keittiöön. Minä myös tunsin tuona aikana hyvin vahvasti äitini läsnäolon.

Toisen kerran olin tullut töistä kotiin aamuvuorosta ja lepäilin meidän makuuhuoneessa kissamme kanssa. Tämä tapahtui noin klo 16 aikaan iltapäivällä. Sitten yhtäkkiä tunsin jalassani oudon lämpimän energiavirtauksen kulkevan edestakaisin, aivan kuin joku olisi silittänyt jalkaani. Välillä se loppui ja jatkui taas. Oudointa oli se, ettei kissa ollut yhtään vauhkona. Tunsin aivan selvästi lämpimän kosketuksen jalassani. Nukahdin jossain välissä. Uskon, että se oli äitini, joka lohdutti minua surussani silloin. Minua ei ole kertaakaan pelottanut, olen vaan ollut tosi ihmeissäni. Hän tuli kertomaan, että kaikki on ok ja että me tapaamme vielä. Minun piti kirjoittaa kaikki ne tapaukset ylös, kun niitä oli niin paljon.

Mun isäni on ateisti eikä usko etiäisiin tai mielestään saa mitään viestejä ns. toiselta puolelta. Mä kerroin hänelle kuitenkin osittain siksi, että äitini uskoi (vaikka isäni ei ehkä sitä usko vielä). Me sovimme, että olemme samaa mieltä siitä, että voimme olla eri mieltä eikä se vaikuta väleihimme mitenkään. Minä mm. sanoin äidilleni silloin päivää ennen hänen kuolemaansa sairaalassa, kun olimme kahden, että olen pyytänyt suojelusenkeliä kulkemaan hänen kanssaan minne tahansa hän on nyt menossa. Hän ei esittänyt siihen vastalauseita, joten kai se sitten oli ihan ok.

Juu, että jokainen saa edelleen uskoa tai olla uskomatta mihin haluaa. Onko sillä loppujenlopuksi väliä mihin ihminen uskoo niin kauan, kun hän saa siitä voimaa? Tietysti joka uskonnossa on omat ääriliikkeensä yms., mutta tarkoitan sitä, että jokainen voi uskoa mihin haluaa niin kauan, kun hän ei uskonsa nojalla vahingoita fyysisesti tai psyykkisesti toista ihmistä. Uskontoa on tosi helppo käyttää lyömäaseena. Itse uskon siihen, että eri uskonnot ovat vain eri ilmentymiä ja puolia samasta asiasta.

Jatketaan keskustelua ja voimia jokaiselle vaiheisiinne.