Re: Elämä jatkuu jossain.....

Jehovien kohtaama; itsellänikin kävi jehovat juuri niihin aikoihin, kun tulin uskoon. Henkielämässä nämä asiat tiedetään ja taistelu ihmisten sieluista on kova.
Heillä on tietyt kohdat Raamatusta, mihin vedotaan. No, minä vastasin Raamatulla viittaamalla heidän osoittaman kohdan antamilla viitteillä toisiin kohtiin. Jumala antoi ihmeellisen viisauden siihen. Enhän edes tuntenut Raamattua silloin kovinkaan hyvin. Todistin Heille Jeesuksesta ja niin sain jäädä rauhaan heistä.
Jehovat yrittävät omilla teoillaan ansaita taivaspaikkaa. Mikään oma teko ei siihen riitä. Kaikki hyvyys tulee kärsineeltä Vapahtajalta. Pyytäkää Jeesusta tulemaan elämänne Herraksi ja Hän tulee! Kyllä siinä kompuroi ja tekee virheitä, mutta kun Häneen turvaa joka päivä, saa iloiten jatkaa matkaansa.
Siis, yksikään oma teko ei pelasta. Emme osoita olevamme muita parempia, mutta Jeesus on!
Mielestäni Roomalaiskirje on tosi hyvä. Se jotenkin istuu suomalaiseen jörötyyliin; teksti tulee kohti ilman kiertelyjä. Alussa ihmettelin evankeliumeja, kun ovat samanlaisia. Eivät ne silti ole, kuin osin. Vähitellen Sana aukeaa. Sen mukaan, mitä pystyy omaksumaan. Meitä hoidetaan, kuin lapsia alussa. Myöhemmin koetukset tulevat. Niissäkin saa ihmeellistä voimaa jaksaa.
Olen itsekin saanut verta leikkauksen yhteydessä, enkä mitenkään syytä siitä ketään. Onhan ihmiselle annettu viisaus toimia elämän hyväksi.

Olen varma, että meillä on opittavaa täällä ollessamme. Jumalan yhteyteen ja uskoon pääsee vain nöyrät, itsessään pienet ihmiset. Siksi, että usko ei perustu omiin tekoihin, vaan uskomiseen Jeesuksen uhriin. Siinä ei ole omia tekoja muuta, kuin antaa Herralle luvan olla elämänsä Herra.
Kaikki muu on itsensä parantelua ja ns. petaamista seuraavan elämän parempaan osaan. Siihen teosofiaan tuli itsekin uskottua joskus, mutta onneksi totuus selvisi.
Hyvä sivu tämä. Ihmiset etsivät, toivottavasti löytävätkin.