Re: Surutyö

Minun Rakkaan äitini hautajaisissa oli myös tämä Petrin laulu,kanttori sen lauloi.Toivoin myös et olis voitu esittää toi Ota hänet vastaan mutta pappi oli sitä mieltä kun oli jo valittu 2 laulua ettei kolmatta enää.Eli meillä siunaustilaisudessa kanttori lauloi Täällä Pohjantähden alla(vanhempi versio) ja Hyvää matkaa.Hautajaisvieraista kaikki ihastelivaat kuinka olin valinnut kauniit laulut äidin hautajaisiin. Minä menetin äitini syövälle vajaa 4v sitten ja kaipaan päivittäin edelleen äitiäni.Ikävä on kova ja kun suru iskee niin se iskee rajusti,itken ihan kamalasti ja tuntuu et tukehdun,kirjaimellisesti, tähän suruun ja kaipaukseen.Et älkää olko ihmeissänne jos teillä suru vie aikaa.Antakaa surulle aikaa niin paljon kuin se tarvitsee.Kiire on loppunut,tyhjyys on sisällämme ja sitä ikävää ja kaipuuta ei pysty poistamaan,nopeuttamaan.Kaikki ajallansa.Koskaan en tule unohtamaan äitiäni joka oli minun ainut äitini,ainut synnyttäjäni,minun ainutlaatuinen äitini.Ihminen joka ei ole kokenut aitoa rakkautta,ei pysty sitä myöskään antamaan ja sitten kuoleman jälkeen kun kaikki on mennyt .....jäljelle jää vain se rakkaus ja ikävä,kaipuu.Edelleen minulla on hetkiä jolloin kapinoin ja kysyn miksi minun äitini ?????Isänikin olen menettänyt.Miksi toiset minun ikäiseni ja paljon vanhemmat ihmiset saavat vielä pitää molemmat vanhemmaat ja minä olen joutunut luopumaan molemmista.Kaikille palstalla oleville kaikesta huolimatta kevään odotusta.Itselleni tämä elämä on vaan helvettiä.Pelkkää tunnelia jossa ei valoa näy.