Re: Kokemuksia toipumisesta ?

kovin tutulta tuntuu ajatuksesi. Minulla on kolme vuotta aikaa alkoholisti miehestä ja täytyy tunnustaa etten varmaan koskaan täysin toivu monista piinallisista vuosista.Kun tämä rintasyöpä diagnoosi tuli joulun alla ajattelin siihen myös stressin vaikuttavan.Minulla on tytär ja poika (24v ja 21v.) nuorempi asuu vielä kanssani mutta on ihan jo lähtökuopissa kotoa.Olen myös miettinyt luottamusta Jumalaan, tuntuu vaan niin vaikealta ymmärtää, miksi aina tulee eteen jotain vaikeuksia.Äitini sairastaa alzheimerin tautia ja hoidan häntä todella paljon.En haluaisi katkeroitua, mutta välillä mieli on todella matalalla. Saan tällä hetkellä sytostattihoitoja 3 takana ja 3 edessä. Sivuvaikutukset ovat ollet rankkoja aina noin viikon.Kolmannen kerran jälkeen varsinkin ruokatorvi- ja suuvaivat ovat olleet tosi ikäviä; närästystä ja kieli on todella arka.Onko vinkkejä mikä auttaisi? Rintaan minulle asennettiin injektioportti, koska käteni kipeytyi ja turposi heti ensimmäisen sytostattihoidon jälkeen.

Olen nyt käynyt töissä osa-aikaisesti kuukauden päivät(olen osapäivä saiarauslomalla) ja se on tuntunut hyvältä mukavien työkavereiden ja asiakkaiden vuoksi. Käyn sydäyhdistyksen naisten piirissä , sillä tuntuu että vertaistuki on tosi tärkeää.Suosittelen kaikkille! Varmaankin jossain vaiheessa haen johonkin supeutumiskurssille.

Onneksi on kevät ja luonto herää. Yritetään nauttia siitä !näillä keskustelufoorumilla on ollut paljon hyvää luettavaa ja kannustavia kirjoituksia!! kiitos kaikille, ne todella antavat voimaa arkeen!

Aurinkoista kevättä ja ennenkaikkea voimia kaikille kohtalotovereille


Anne