Re: Kokemuksia toipumisesta ?

Hei!
MUn tarina alkoi 6/13 alussa diagnoosilla keuhkoihin ja luustoon levinnyt rintasyöpä. Sytot henä-marraskuun alku, herceptiini, perjeta ja xgeva jatkuu +tamofen. Leikkaus päästiin tekemään helmikuun 14 lopussa, koko poisto ja kainalon tyhjennys. Rullatuolia käytän vielä jonkin verran ja oikeassa keuhkossa on dreeni. Nyt ei missään mitattavaa syöpää, tipassa kolmen viikon välein käyn.
Mieliala alkaa nousta ja kuntokin kohenee. Tänäänkin olen vienyt koirat jo pienelle aamulenkille. Paksu noin 2 cm tumman harmaa ilmeisesti kihartuva tukka, ripset ja muutama kulmakarva löytyy. Ripsiväriä en vielä käytä, koska silmät ja nenä vuotavat vielä. Suolen kanssa saa pelata, mutta oon oppinut sen hoitamaan. Töissä olen käynyt vuoden alusta koko päiväisesti. Tosin teen etänä kotoo jonkun päivän viikottain. Paluu töihin oli helppo, koska tein etänä 50% koko ajan. En käynyt toimistolla huonoimpina aikoina ees viikottain. Väsynyt olen vieläkin, mutta elämän halu on kova. Tulin juuri toissa yönä Tunisiasta viikon lomalta. Pyörätuoli oli mukana. Mulla sytot vei jaloista kaiken voiman ja lisäks keuhko ahdisti. Huonoimpina aikoina en tahtonut yksin vessaan päästä. Nyt tuoli oli mukana lentokenttä ja siirtymiä varten. Ahtailla kujilla, liikkeissä ja toreilla pääsin kävelemään. Rappuset tuottavat hankaluuksia. 15 ylimääräisestä kilostani on jo

8 karissut pois. Mä olen silti aikas pampula, olin jo sairastuessani. Olin ollut niin monta kuukautta sairas ja
väsynyt, etten jaksanut liikkua ja lihoin silloin jo 10 kiloa ennen diagnoosia.
Mä olen tyytyväinen elämääni ja mulla on kaikki kiireet ohi. Oon saanut uuden perspektiivin elämääni. Läheiset ja rakkaat ovat yhtä tärkeitä ja rakkaita, mutta nyt mulla on aikaa heille. Mulla ei oo kiire mihinkään.
Saanhan tietenkin mäkin itku puuskia, mutta koko ajan vähemmän. Pienet positiiviset kokemukset vahvistavat uskoa huomiseen. Mä siis paranen päivä päivältä, tänään sataa, toivottavasti huomenna paistaa.
Tässä oli mun tarina ja tilanne tänään.
Huomista ei kukaan tiedä.
Tsemppiä kaikille kulkea tätä polkua!
Minna