Re: Kokemuksia toipumisesta ?

Täällä on takana kuusi viikkoa viimeistä sytosta (3x taxo + 3x CEF). Erityisesti viimeiset kaksi CEF-tippaa ottivat koville ja palautuminen niistä oli hitaampaa kuin aikaisemmista. Viimeiseen tippaan meneminen otti kyllä koville minullakin, enkä osannut siitä täysin iloita silloin, koska tiesin, että menee vielä useampi viikko ennen kuin "voittajaolo" alkaa oikeasti löytyä. Mutta kyllä se on löytynyt!!!

Viimeisen tipan jälkeen kului lähes kolme viikkoa ennen kuin jatkuva pahoinvointi, ruokatorven vaivat ym. alkoivat helpottaa. Sitten olo kohentuikin melko nopeasti kolmannen ja neljännen viikon aikana. Pääsin myös liikkumaan entistä enemmän: aluksi kävelyä. Nyt olen jo osallistunut ryhmäliikuntatunneille parin viikon ajan ja juossut varovaisia lenkkejä.

Turvotuksia esiintyi lähinnä tiputusten yhteydessä ja se hävisi muutamassa päivässä. Paino laski sytostaattihoitojen aikana yhteensä vajaat viisi kiloa, mutta olen saanut sitä jo jonkin verran takaisin.

Tippakäsi tuntuu edelleen kireältä ja leikattu puoli on aavistuksen kireämpi kuin leikkaamaton. Käyn hoidattamassa näitä fysioterapiassa/lymfassa ja pilateksessa.

Hiukset kasvoivat jo kertaalleen Taxon loppuvaiheessa harvoina takaisin, mutta CEF pudotti ne uudelleen. Missään vaiheessa en ollut täysin kalju, mutta ajoin hiukset pois kaksi viikkoa sytojen alkamisesta, koska päänahka oli niin kipeä hiusten heiluessa. Olen käyttänyt peruukkia nyt reilut 4 kk. Omaa hiusta on jo näkyvissä 0,5-1,5 cm pituisena tiheänä, tummana ja melko pehmeänä. On ihanaa käyttää shampoota ja hoitoainetta! Hoivaan näitä kuin parhaintakin aarretta!! Elättelen toiveita, että voisin kesän alkaessa jättää peruukin pois. Se on suuri kynnys, koska minulla ei ole koskaan ollut lyhyitä hiuksia. Mutta nyt olen niin iloinen niistäkin ;)

Ripsistä ja kulmista lähti 2/3 aivan sytostaattihoitojen loppupuolella. Ehdin jo toivoa, että ne pysyvät. Erityisesti kuluneen viikon aikana (6. viikko sytojen lopusta) ne ovat kasvaneet jo kovasti takaisin. Nyt tummempana, aluksi kovin vaaleina. Myös muu karvoitus on alkanut palailla ja säärikarvoja jouduin jo poistamaan vahaliuskoilla! Heh, heh... paluuta normaaliin naisen elämään tosiaan! Joten kyllä se hiukseton/karvaton aika jää onneksi melko lyhyeksi.

Nyt odotan jo kovasti kesää, kesälomareissua ja paluuta "normaaliin" elämääni! Se tuntuu hyvältä, koska välillä sytojen jälkeisissä syövereissä ei tuleva lomareissukaan jaksanut aina mieltä piristää.

Tsemppiä teille kaikille hoitoihin & niistä toipumiseen & hiusten kasvattamiseen!