Re: Äidin menettäneet

Paljon jaksamista sinulle! Elämä ei ole reilua...

Kysyit, että mitä voisit kertoa lapsillesi. Kun mietin, olisiko oma äitini voinut vielä sanoa jotain enemmän, niin ei oikeastaan. Hän kertoi kuinka paljon meistä välittää ja pyysi, että veljeni kanssa pidettäisiin toisistamme huolta ja ettei isää jätettäisi yksin.

Eikä me lapset kuitenkaan uskottu, että näin tulisi tapahtumaan, viimeiseen saakka oli uskottiin, että äiti tästä vielä selviää. Siinä oli aika pitkään meillä sellainen ns. kieltäminen, "höpö, höpö, et sä mihinkään kuole, nyt taistellaan". Mutta ihan taistelu ei riittänyt...

Jos jotain saisin muuttaa, olisin viettänyt enemmän aikaa äidin kanssa. Ei asuttu samalla paikkakunnalla ja vaikka sinne joka viikonloppu ajoinkin, niin silti.

Toivon, että pystytte viettämään paljon aikaa yhdessä loppuajan ja tulisi edes muutama iloinen hetki kaikille mieltä piristämään.

-Emilia7-