Re: Äidin menettäneet

Hyvin liikuttuneena luin tätä viestiketjua.
Äitini on elossa ja paljon paremmassa kunnossa kuin minä.
Äiti pelkää minun kuolevan ennen häntä, ja niin tässä nyt näyttäisi käyvän.

Mutta se mitä piti kirjoittaa: äidit kuolevat aina.
Niin vain käy.

Mietin omia lapsiani: 21, 19 ja 12.
Mitä ihmettä minun pitäisi huomata heille sanoa tai kertoa?
Liikutus ja suru pysyvät varmasti läpi koko loppuelämän.
Ikävä.

No niin, nyt taas itken kun kirjoitan tätä.
Parempi lähteä pihalle komentelemaan rikkaruohoja.

T Maarit