Re: Isän vierailu

Olen menettänyt molemmat vanhempani syövälle; isän 2008 ja äidin nyt keväällä 2012. Molempia olen "tavannut" vielä kuolemankin jälkeen.
Erityisesti medän mökillämme, joka on ollut se yhteinen paikka ja joka on nyt sitten minun emännöitävänäni. Molemmat ovat käyneet antamassa ohjeita: tilaa puita, lannoita nuo ruusut, älä sitä puskaa revi maasta - välillä tulee tippa linssiin, mutta välillä naurattaakin, kun eivät malta olla ohjeistamatta.
Isä tuntuu jo vähän hiljenneet, hänen kuolemaansa seuranneina parina vuotena tunsin hänen läsnäolonsa vahvemmin. Äiti sen sijaan tuntuu olevan vielä melkoisen lähellä.
Tarkennan vielä, että en ole fyysisesti kumpaakaan nähnyt tai kuullut - sieluni silmin ja korvin heitä olen havainnut. Mutta jokaisesta vierailusta olen iloinnut syvästi.