Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Isän vierailu

Juuri tuo suorittaminen on tuttua minullekin. Minulla on viisi elävää lasta, joten pakko sitä on ollut vain toimia. Välillä kyllä lapset on kysyneet, että saisiko tänään jotain ruokaa. Kun ei ole ruokahalua, ei muista että muut ehkä haluaisivat syödä. Pää tosiaan lyö tyhjää. Unohtelen asioita, esim herättää lapsen kouluun. Itse olen käynyt terapeutilla puhumassa menetyksistäni, se on tuntunut tarpeelliselta.
Lilianne | 25.5.2012 klo 21:12:35