Re: "Tuore" rintasyöpä ja neuvoa kyselen

Kiitos Manti, en siis ole ainoa, joka ei halua tässä vaiheessa avautua kaupungin torilla asiasta. Itse olen ajatellut samaan tapaan - kerron aikanaan.

Tällä hetkellä asiasta puhumista rajoittaa yksinkertainen asia, josta jo mainitsin tuossa vuodatuksessani eli tuo, että haluan tulla kohdelluksia kuten ennenkin. En halua kuulla naapurin kummitytön tarinaa syövästään, en tädin kaiman kertomuksia hoitojen rankkuudesta, en halua nähdä ihmisten silmistä vaivautuneisuutta ja sääliä ("koskahan se kuolee, pitäisikö sitä jotenkin osata lohduttaa?"), en halua kuulla listaa puolitutun syöpään kuolleista tutuista. Mikään näistä ei auta minua ja minun jaksamistani ja nyt priorisoin itseni.

Olen samaa mieltä, että parhaita juttukumppaneita olisivat ihmiset, jotka ovat käyneet saman läpi tai jotka ovat paraikaa samaa käymässä läpi. Omalla paikkakunnallani ei vertaisryhmiä oikein tunnu olevan, joten sen laatuinen tuki minulta puuttuu.

Porskutetaan eteenpäin ja muistetaan, että valopilkkuja maailmassa riittää, kun ne vain osaa/jaksaa/muistaa huomata :)

t. Kaisa