Re: Kahdeksan viikkoa leikkauksesta

Hei Jukka, ja te kaikki muut "linjalla olevat ja tulevat,

Tapaamiseni robotin kanssa toteutui viikko sitten. Sinun ja muiden kertomusten perusteella tapahtumien kulku oli ennestään tiedossa eikä mitään yllättävää tullut, paitsi rankat pahoinvointipuuskat leikkausta seuraavan vuorokauden aikana. Itse leikkauksen sanottiin menneen piirustusten mukaisesti.

Leikkaus oli keskiviikkona, kotiin perjantaina. Seurasi katetrin ja pussien kanssa totuttelua. Ja siihen hommaan tottui nopeasti. Tosin huolestuin kuin virtsaa alkoi vuotaa myös virtsaputkesta katetrin ohitse, mutta soitto sairaalaan rauhoitti; ei hätää kun ei ollut veristä. Hyvin vähän särkyä, lähinnä jomotusta.

Tänään sitten kävin kuvauksessa minkä jälkeen katetri poistettiin - yllättävän vaivattomasti sekin. (Huonetoveri joka oli samana päivänä leikkauksessa kuin minä, ei vielä päässyt katetrista. Hänellä oli vielä pieni vuotokohta virtsaputken ja -rakon saumassa joten hän joutuu pitämään katetrin vielä toisen viikon. Sekään ei ole poikkeuksellista, kuulemma.)

Nyt sitten pitäisi putkiston taas oppia toimimaan niin kuin ennen katetria. Ensimmäisen päivän havainto on että vaikka jonkinlaista pidätyskykyä olisi, niin rakosta ikään kuin puuttuu sulkuventtiili, eli ei anna varoitusta siitä että virtsaamisen tarvetta olisi. Ja sitten kun virtsa jo juoksee putkessa on vähän myöhäistä pidätellä. No, täytyynee vain olla valppaampi, ennakoida ja tietenkin harjoitella. Huomenna varmaan jo menee paremmin, kun katetrin "häiritsevä" vaikutus hermostoon hälvenee. Niin olen päättänyt.

Paljon on ollut jännitystä viime kuukausina, leikkausta odotellessa. Nyt on aivan toisenlainen, helpottunut tunne. Varmaan tunnelma sitten taas tiivistyy kun on verikokeiden ja patologin lausunnon aika. Mutta asia kerrallaan. Nyt nautitaan tästä vaiheesta.

Terveisin