Re: Syöpä lapsiperheessä: miten pärjäätte?

No moikka.

Omat lapseni ovat ylä-asteikäisiä ja näkivät ihan läheltä keväällä, kun jouduin äkillisesti sairaalaan, kun tämä paksusuolensyöpä antoi ensimmäiset merkkinsä.

Nyt minut on leikattu ja sytostaattihoidot ovat puolessavälissä. Olen koittanut pitää heidät ajan tasalla ikätasonsa mukaisesti. Miltä hoidot tuntuvat ja miksi olen muutaman päivän oxaliplatiinin jälkeen niin keppoisessa kunnossa. Avoin keskustelu on tärkeää, koska olen heidän yksinhuoltajansa. On mietitty sitäkin, että mitä lapsille tapahtuu jos en selviäkään tästä sairaudesta.

Taloudellisesti olemme tosi tiukalla kun on vain puolikas palkka (olen osa-aikaisella sairauslomalla) ja puoli sairauspäivärahaa käytössä. Onneksi vanhempani ovat auttaneet sairaalamaksujen kanssa. Ystäviltä ja työkavereilta olemme saaneet tarvittaessa kaupassakäyntiapuja.

Sairaalan taholta ei mitään tukea meille perheenä ole tarjottu. Olen itse hakenut perhetyöntekijöiden apua eräältä kolmannen sektorin yhdistykseltä. Kun ajattelen etten voi itse sairastuneena olla oikein lasten ainoa tukihenkilö, vaan heillä pitää olla joku muukin jolta voi kysellä ne asiat mitä minulta ei ehkä kehtaa tai uskalla.

Mutta itselläni lapset ovat kuitenkin pitäneet jalat maassa ja arjessa kiinni. Että jotenkuten tässä mennään eteenpäin päivä kerrallaan.