Re: Irti tupakasta... mutta miten?

Hei!

Itse tupakoin lähes 20 vuotta. Päivässä kului loppuaikoina n.7 tupakkaa. Ensin tajusin lähes kaikkien ystävieni lopettaneen, ravintolakäynnit muuttuivat savuttomiksi, tupakointi oli jättänyt jälkeensä vain tavan ja riippuvuuden - huomasin etten edes pidä tupakan "mausta" vaikka ns. mentholijeetä polttelin. Päätin toimia seuraavasti: heti kun tulee seuraava kunnon maha- tai räkätauti lopetan seinään kerralla. Se mahatauti tuli sitten, kunnollinen, ja neljään päivään ei tullut mieleenikään hakeutua sätkälle. Samalla menivät pahimmat vieroitusoireet. Kaksi viikkoa potkin seiniä, hajotin muutaman ihmissuhteen (jotka sitten korjautuivat) ja vihasin koko ... tai jotain. Päätin olla ottamatta mitään korvikkeita. Minulla se toimi. Nyt olen ollut tupakoimatta puolitoistavuotta, enkä tosiaankaan kaipaa moista tapaa. Elämä on mitä on, mutta nyt ainakin haistan ja maistan jotain.
Jokaisen pitäisi tutkailla varmaankin omaa temperamenttiaan ja luonnettaan. Minulla se ainakin toimii: täysin ehdoton, ei korvikkeita, muuta mukavaa tilalle, eikä kuunnella turhaan tarinoita epäonnistumisista. Kyse on riippuvuudesta ja eräällä tapaa sairaudesta eli kun on kerran ollut tupakoitsija on aina altis retkahtamaan uudelleen. Se on hyvä tiedostaa päätösvaiheessa.

Tsemppiä kaikille irti tupakasta pyrkiville. Potkua onnistumiselle!

T:Dub-puu