Re: Jumala todellakin parantaa

Olen itse syöpäpotilas, useita vuosia levinnyttä tautia sairastanut.

Olen myös joutunut miettimään niin uskoa kuin tiedettäkin. En näe niitä toistensa vastakohtina. Itse sanoisin, että tiede tutkii Luojan luomaa maailmaa.Lääkäri todella vaikkapa leikkaa ja sulkee haavan, mutta jokin kasvattaa reunat yhteen. Luonto, Luoja??

Miksi sitten sairastuin, ensimmäisen kerran jo melko nuorena, alaikäisen lapsen äitinä? Olen kysynyt sitä, nyt tällä hetkellä näen ehkä sen merkityksen, mutta hinta on ollut hirveän kova.
Vastausta ei voi kenenkään muun puolesta antaa, jos sitä edes on tällä puolella. Kohtuuttomalta nämä kohtalot usein tuntuvat.

Usko voi antaa joillekin voimaa vaikean tilanteen keskellä, itselleni on käynyt niin, vaikuttaako se immunologiseen mekanismiin, en tiedä. Uskon myös, että ns. ihmeparantumista tapahtuu, mutta kaikki eivät parane. Jokainen myös kuolemme joskus.

Sairauden keskellä elävät ( joko itse tai omainen) ovat kovassa stressissä ja he tarvitsevat myötätuntoa ja kanssaelämistä.
He tarvitsevat armoa ja armeliaisuutta, lempeyttä ja ymmärrystä.Ihmisiä ei saa myöskään syyllistää, jos eivät parane. Me, emme tiedä, miksi joku paranee ja joku ei tiukassa paikassa.

Lääketiede on siunaus ja tarkoitetu ihmisille lahjaksi ja avuksi. Itse olen sairauteni aikana hoitojen ohella tullut kannetuksi paitsi rukouksen ja esirukouksen avulla, myös rakastavien ystävien avulla, joista kaikki eivät ole kristittyjä, toki moni kyllä on.

Usko, johon ei sisälly rakkautta ja ihmisen kunnioitusta , on mielestäni ns. kovaa oppia, joka saattaa pyrkiä hyvään, mutta voi silti johtaa pahaan. Kuten isoäitini viisaana kansannaisena totesi: "Hyvän hyö luuloot tekevänsä, pahan hyö kuitenkin tekkööt."

Itse en ole fundamentalisti, enkä lahkolainen, ihan tavallinen ev.luterilainen, mutta sairauden aikana Jumala on tullut hyvin konkreettiseksi arjen keskellä. Se oli minulle hurja yllätys, koska en ole erityisen innostunut karismaattisuudesta. Koin sen kuitenkin lahjana, se on antanut myös voimia.


Kaikenkaikkiaan maailma ja maailmankaikkeus ei mahdu ismeihin. Tiedemiehet sanovat nykyisin, että maailmankaikkeuden aineesta ja energiasta vain alle 5% on siinä muodossa, jonka ihminen pystyy havaitsemaan. Ehkä siihen yli 95% mahtuu se Jumalakin, maailmankaikkeuden kosminen äly ja enrgiamuoto, jonka olemus on rakkaus ( näin uskon kaikesta huolimatta).

Voimia ja jaksamista kaikille kohtalotovereille ja heidän omaisilleen.

Ei yksityisviestejä, kiitos!