Re: Teratoomasta

heippa kaikille!
eksyin tälle keskustelupalstalle, koska etsin tietoa syövästä,
jota olen itse sairastanut. luin koko keskusteluketjun läpi ja joku taisi
jopa mainita että tietääkö kukaan tai onko kuullut miten sairaus on
vaikuttanut lapsen tulevaisuuten ja aikuisikään... minäpä voin
kertoa, jos jotain vielä kiinnostaa.:)

olen syntynyt vuonna 86 ja minut leikattu ensimmäisen kerran
muutaman päivän ikäisenä. vanhempani eivät tienneet sairaudestani
etukäteen vain se paljastui vasta synnytyksen jälkeen täytenä shokkina ja
yllätyksenä. sairauden seurannassa AFP lähti nousuun ja jouduin uuteen
leikkaukseen ja sytostaattihoitoihin. muistoksi tuosta vaikeasta ajasta minulle
on jäänyt ISO poikittainen arpi vatsaan sekä takapuoleen. ja olen joutunut
käymään useissa korjausleikkauksissa. täysin terveeksi minut todettiin about
2-vuoden iässä ja kontrolleissa kävin suunnilleen 10-vuotiaaksi asti. tämän
tarkempia "teknisiä tietoja" en osaa sairaudestani antaa.

olen nykyään kesäkuussa 23 vuotta täyttävä TERVE nuori nainen.:) olen
pystynyt elämään täysin normaalin lapsuuden ja nuoruuden. paljon harmia on
todellakin aiheuttaneet arvet, joita olen hävennyt varsinkin teini-iässä.
vasta nykyään naimisiinmenon myötä, olen pystynyt hyväksymään oman
vartaloni sellaisena kuin se on, vikoine päivineen. ja tajuamaan, mistä
lähtökohdista sitä on ponnistettu. olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni,
jotkaovat taistelleet puolestani ja istuneet sairaalassa vierelläni.
heidän henkinen tuskansa on ollut varmasti sietämätöntä!

ei elämä tosin aivan ruusuilla tanssimistakaan ole ollut.. vuonna 2007
alavatsaltani löydettiin nesteinen tuumorimainen muodostelma,jossa
oli yli litra nestettä. ensin se punkteerattiin, mutta neste palasi takaisin
ja jouduin uuteen leikkaukseen. laparoskopia-teitse muutos sitten vihdoin
saatiin pois. loppulausonnosta luin että vatsan arpeen oli kiinnittynyt useita
ohutsuolen lenkkejä, jotka rajasivat pikkulantion alueelle tuon nestettä
täynnä olevan "kiinniketilan". kaikki nesteontelot siis avattiin ja tyhjennettiin,
samoin gynekologisten elinten seudussa hankalat kiinnikkeet (mm. kohtu
irroitettiin kiinnikkeiden alta). munasarjat olivat aivan tuhoutuneet ja ne
jouduttiin poistamaan. tällaista toimenpidettä en ennen leikkauksta osannut
edes kuvitella omalle kohdalleni!

nykyään en siis kamppaile syövän vaan lapsettomuuden kanssa. mutta voisi
sanoa että se on taas seurausta tuosta 20 vuotta sitten olleesta
sairaudesta. koeputkihedelmöitykseen ollaan siis mieheni kanssa menossa ja
mitä se tuo tullessaan niin onkin sitten taas eri juttu! välillä tulee aivan
pakosti mietittyä (kun oikein ottaa päähän), että miksi yksi ihminen joutuu
kokemaan kaksi näinkin hankalaa asiaa (ja mitä lie vielä tulossa) kohdalleen
kun toiset eivät ole käyneet sairaalassa kuin syntymässä! alitajunnassa on
jatkuva pelko, että mitä seuraavaksi... mutta toisaalta olen luottavaisin mielin tulevaisuuden
suhteen ja tietenkin kiitollinen että edes saan elää. tosin aika tyypillistä
minua on jatkuvasti ailahtelevat tunteet ja ajatukset. varsinaisia aallon-
pohjiakin on toki ollut. kaipaisin todella paljon sellaista puolueetonta
keskusteluapua, jonka kanssa voisin käydä menneisyyttäni läpi.

tähän loppuun toivotan kaikkea hyvää teille jotka jollain tapaa kamppailette
tämän sairauden kanssa! haluaisin olla esimerkki parantuneesta teratooma-
lapsesta joka on nykyään terve aikuinen. enpä kyyneleiltäkään säästynyt
lukiessani teidän pikkuisten kohtaloista! hyvää alkukevättä 2009! <3