Re: Lapsi syövän jälkeen

Hei kaikki!

Kuinka "ihanaa" oli lukea että muutkin painivat näiden ajatusten kanssa. Minulla todettiin kesällä 2006 pahanlaatuinen munuaiskasvain joka leikattiin radikaalisti poistamalla oikeanpuoleinen munuainen. Syöpä ei ollut levinnyt ja hoitoni olivat sitten siinä. Kontrollit jatkuvat 5- 10 vuoden ajan.

Syöpä muutti elämääni hyvin voimakkaasti. Olimme mieheni kanssa juuri ennen syövän toteamista keskustelleet vakavasti perheenlisäyksestä. Kyseessä olisi siis minun ensimmäinen lapsi. Suunnitelmat sitten muuttuivat ja vauva haaveet saivat jäädä. Ensimmäisen kontrollin jälkeen kysyin taas lääkäriltä saiskos jo luvan yrittää, en varmaan ollut vielä oikein hyväksynyt tilannettani. Ensimmäisessä kontrollissa löytyi kuitenkin pieni löydös jota jäätiin seuramaan ja seuravaa kontrolli kolmen kuukauden kuluttua olisi ct-kuvaus, joten lupaa vauvan hankkimiseen ei tullut. Taas kun kolme kuukautta oli kulunut ja ct-kuva puhdas kysyin lääkäriltä entäs nyt. Lääkäri ehdotti että odottaisimme vielä kolme kuukautta. Nyt viimeisimmän kontrollin jälkeen lääkäri näytti vihreää valoa. Minulle tehdään vielä virtsarakon tähystys mutta sen jälkeen alamme yrittämään.

Kyllähän sitä kovasti pohtii, entäs jos se uusii, mutta tosiaan voihan se kuolema tulla vaikka hirvenä pimeälä tiellä. En halua elää jatkuvassa syövän pelossa vaan elää normaalia arkea ja elämää. Syöpä on ja tulee aina olemaan yksi osa minun elämääni ja elämän historiaa, niin se vain on. Mutta en aijo lakata elämästä kallisarvoista elämääni sen uusiutumisen pelossa. Asiat kohdataan aina kun ne vastaan tulevat. Voi olla että olen liian optimistinen mutta en jaksa enään märehtiä.

Ainahan lapsen hankkiminen on jollain tapaa itsekästä, ajatus siitä että lapsi on osa minua. Mutta se on ollut haaveni aina pienestä pitäen, olla äiti.

Ei muutakuin rohkeasti naiset lapsen hakintaan, jos lääkäri siihen luvan antaa. Elämästä ei voi koskaan olla 100% varma, ei silloinkaan vaikka ei olisi koskaan vakavasti sairastunutkaan.

-Onnellinen Hevostyttö-