Re: Kun viimeiset päivät ja sanat eivät jätä rauhaan...

Aivan samanlaisia ajatuksia kuin minullakin.
Äitini kuoli myös haimasyöpään ja isäni keuhkosyöpään.
Nyt kun olen itse tänä kesänä vielä selviytyny rintasyövästä, kaikki asiat pyörivät päässä entistä rajummin. Äidin ja isän viimeiset viikot, mitä he miettivät ja miksi en sanonut sitä tai tätä jne. Olin kummankin kuolinvuoteella, tunsivatkohan he, että olin läsnä...
Ajattelen usein, että jos vain menen käymään heidän luonaan ja he olisivatkin kotona...
Tällaisia kaikennäköisiä sitä yksikseen miettii ja paljon muuta kun on aikaa ja ikävä on kova.