Re: Ensimmäinen joulu ilman miestäni

Otan osaa suureen suruusi.Itsellä myös ensimmäinen joulu ilman Rakasta vaimoani.Hän menehtyi maksasyöpään 16.9.2013 taisteltuaan lähes kolme vuotta.Vaikka asenne ja elämänhalu oli kova vei vastapuoli lopulta voiton.Koko sairauden ajan toivoimme löytyvän uuden lääkityksen,meillä vain loppui aika.Lopulta sairaus oli edennyt keuhkoihin,sappitietyeisiin-se ikäänkuin räjähti.Kolmisen viikkoa ennen hänen poisnukkumistaan hoidot lopetettiin ja päätimme viettää kotona yhdessä viimeiset hetkemme,myös aikuiset poikamme olivat tiiviisti luonamme.Viimeisen yön Rakkaani joutui viettämään Radiuksessa ja aamulla hän nukkui pois.Olin hänen vierellään yön käsi kädessä silitellen kasvoja.Pojat tulivat aamulla ja olimme kaikki paikalla hänen nukkuessaan pois.Lähtö oli hyvin rauhallinen ja kivuton.Pitkään kestäneen sairauden aikana ehdimme puhua asioista eikä kummallekaan jäänyt mitään epäselvää,tiesimme kumpikin toistemme tunteet toisiamme kohtaan loppuun asti.Ikävä on kova.Kannan Rakastani aina sydämmessäni. Voimia kaikille,jotka käyvät omaa taisteluaan ja ovat mukana tukemassa,pitäkää huolta toisistanne!