Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Mieheni nukkui ikuiseen uneen, on niin tyhjä olo

Mikä on saattohoidon jälkipalaveri?Mieheni kuolintodistuksessa saattohoidoksi luetaan vain se reilu vrk minkä hän oli tk.n vuodeosastolla.Toki sitä oli jo kotona...
Oletteko muut käyneet sururyhmässä? Meillä oli puhetta näistä vuoristoradoista ja erilaisista tunteista.Välillä tuntuu että helpottaa mutta sitten joku vie jalat alta...Itselläni nyt pitkä "valoisa"jakso ja pelkään että jossain kohtaa kolahtaa ja lujaa....Olenko huono puoliso kun en enää itke? Kaipaan,voi Luoja,toki kaipaan mutta muut arjen asiat vie ajatukset...Toisaalti ajattelen ettei mieheni olisi halunnut minun "muumioituvan"kotiin tässäkään tilanteessa.Mieheni vielä eläessä kävin naispuolisten ystävieni kanssa teatterissa ja konserteissa.Hän ei vaan välittänyt niistä..Tunteet menee kyllä laidasta laitaan ja tietyllä lailla jokin tuolla sisällä kyselee kuuluuko näin toimia???Toisaalti,eihän se ole keneltäkään pois jos yritän elää omaa elämää,sitä yhteistä "me"-elämää ei enää ole...Tiedän että mieheni olisi samaa mieltä mutta oma mieli taistelee vastaan,en kuitenkaan unohda ikinä yhteistä taivalta,ei 34 vuotta noin vain pyyhitä pois,eikä ole tarvekaan...Tuntuu että olen jotain velkaa myös yhteisille lapsillemme,uskon tulevaisuuteen,kiinnostuksen lapsenlapsista,heidän tulevaisuudestaan.Olla edes se mummo kun vaari on Taivaassa,Suojelusenkelinä...
kyselee... | 18.11.2014 klo 22:15:44