Re: Mieheni nukkui ikuiseen uneen, on niin tyhjä olo

Hei,
minulla oli muutaman päivän helpompi kausi, se antoi toivoa siitä, että sellaisia ehkä tulee vielä. Sitten taas putosin... Perunkirjoitus ja saattohoidon jälkipalaveri nostivat kaikki tunteet kuohumaan. Viikonloput ovat pahimpia, arkena olen töissä ja siten osan ajasta joudun keskittymään muihin asioihin.

Olen käynyt terapiassa jo ennen mieheni sairastamista ja kuolemaa. Se on minulle ehdottoman tarpeellinen tässäkin tilanteessa. Jos vain mitenkään jaksat, suosittelen edes kokeilemaan puhumista jollekin ammatti-ihmiselle. Saatat saada siitä paljon apua itsellesi ja jos et saa, et ainakaan menetä mitään.

Voimia toivon, päivästä ja yöstä toiseen.