Re: Omat tekstit

Niin lupailin jo Jorelle yrittää siirtää, mutta toisaalta ne ovat syntyneet ERS diagnoosin saatuani, joten ne sopivat sinnekin eli suo siellä vetelä täällä. Silloin kun yritin omaa ryhmää, niin pitäjä ei suostunut avaamaan runoille sitä ja ehkä niiden siirto on heillekin työlästä, koska samalla pyysin sitä.

Hyvin olet pohtinut ja todennut, että ei syöpä itsessään muuta sinua paremmaksi. Syöpä pysäyttää ja tuo sinut tienhaaraan. Sinä itse päätät mitä polkua jatkat. Lähdetkö jalostamaan elämääsi vai muututko katkeraksi ilkiöksi. Itse olen yrittänyt olla anteeksiantavaisempi ja suvaitsevampi lähimmäisiäni kohtaan. Sanotaan että ihmisen tavat korostuvat iän myötä ja jos nyt antaisin katkeruudelle valtaa, niin minkälainen olisinkaan muistihäiriöisenä vanhana ukkona. En halua itsestäni sellaista riippakiveä rakkailleni.
Yritän seuraavalla runolla sanoa, että joka hetki tulee elää niin täysillä kuin se on mahdollista ettei tarvitse sitten katua sitä mitä jätimme tekemättä. Se tekeminen ei tarvitse olla mitään suurta, vaan ihan arkisia askareita ja iloita siitä, että vielä voin tehdä niin paljon.


Aamu
Yön varjot ryömivät piiloon,
päivän varjot lyhenevät.
Minä siivoan taloa,
pöllytän elämääni
ja nautin,
sillä tiedän tulevan ajan,
jolloin en pysty tähän.
Joku toinen siivoaa jälkeni
ja sijaa vuoteeni puolestani.
Joku toinen työntää lusikan suuhuni
ja minä itken sitä aikaa
jonka menetin.
Suren jokaista hetkeä,
josta en osannut iloita,
kun vielä olin tiellä.
Siksi yritän nauttia
pienistä arkisista askareista,
suurista ponnistuksista
ja kiittää siitä,
että tämä kaikki on vielä mahdollista.