Re: Uusi rintasyopä

Hei Jama! Sinulla surua isäsi poismenosta ja nyt sitten itse sairastunut, kovin on rankka vaihe elämässäsi nyt.
Itseltäni leikattiin rintasyöpä lokakuussa 2013 ja ihan olivat omat tuntemukseni samoja kuin sinulla, kun diagnoosin sain. Paniikki ja pelko josko levinnyt ja kuolemanpelko aivan hirveä.
Tiedän tuon odottamisen pelon, se on niin kiduttavaa, ettei sitä voi sanoin kuvailla.

Ennen leikkausta oli levinneisyystutkimukset, ei löydöksiä. Sitten leikkaus ja sen jälkeen oloni oli jo paljon parempi. Sytostaatteja sain x6 ja sädehoidot x25, sekä viiden vuoden antiestrogeeni tabletit, koska syöpäni oli hormonipositiivinen.

Hoidot olivat minulle rankat kaikkine mahdollisine sivuvaikutuksineen, mutta niistä kaikista on nyt selvitty. Mutta niin se vaan menee, että kun hoidot oli ohi, niin alkoi uusi pelko nostaa päätään, josko uusiutuu jossain vaiheessa. Mutta on vain mentävä eteenpäin päivä kerrallaan eikä jäädä täysipäiväisesti uusiutumisen pelkoa miettimään. On vain keksittävä kaikenlaista touhua ja tekemistä.

Hoitoni päättyivät toukokuun puolessa välissä ja olo on nyt suhtkoht jees.

Vertaistuki syöpäjärjestön kautta voisi olla sinulle avuksi. Sairaalassa tarjottiin psyk.sairaanhoitajan kanssa keskustelua, sekin varmaan kannattaisi käyttää hyväkseen, jos vaan mahdollista.

Tämä palsta auttoi minua sairatamiseni aikoihin todella paljon. Kirjoittele tuntemuksiasi tänne, sekin helpottaa. Tosin näin kesäaikana täällä näyttää olevan hiljaisempaa, mutta kirjoittele, jos siltä tuntuu.

Toivon sinulle voimia ja jaksamista elämääsi ja mahdollisiin tuleviin hoitoihin, kuin myös odottamisen piinaavien hetkien kestämiseen.

Lämpimin ajatuksin mexita.