Re: Mieheni kuolee syöpään

Minun miehelläni on pahanlaatuinen aivokasvain, joka on leikattu, sädetetty ja hoidettu sytostaateilla. Nyt odotellaan ja katsotaan mitä tapahtuu. Tottakai koko elämä on mennyt sekaisin ja hänellähän tässä se vaikein paikka on mutta minun mielenterveyteni on enää ohuen langan varassa ja pelkään etten jaksa enää kauaa tuon kivimöhkäleeksi jäykistyneen oudon ihmisen kanssa. Aluksi sain sirtää suoranaista vittuilua ja itkun puuskat vaihtelivat "millään ei ole mitään väliä, pannaan kaikki sileäksi"-juttujen kanssa. Nyth hän ei puhu mitään, ei tee mitään, ei halua psykiatrin apua, ei lääkitystä mielialaansa. Häntä ei kiinnosta yhtään miltä muista perheen jäsenistä tuntuu ja on ilmoittanut, että mieluiten muuttaisi muualle. Apua hän tarvitsee, itse asiassa niin me muutkin. Mutta millä saan hänet tajuamaan, että tämä koskee meitä muitakin ja meilläkin on tunteet.