Re: Viha

Hyvää iltapäivää kaikille.

Vau, onpas tälle palstalle tullut lisää keskustelua.

Itse myös mietin samaa kuin mirjam ja Hanhikki, että mitä sitten kun isäni heikkenee ja alkaa oikeasti tarvita apua. Hänhän on aina ollut niin itseriittoinen eikä yleensä pyydä kenenkään apua mihinkään. Nyt kun olen itse vanhustenhoitaja, niin tätä (siis terveydenhoitoa ja kaikkia vanhuksille suunnattuja palveluja) hän erityisesti vähättelee. Tietysti on aikoja, kun tekisi mieli olla välittämättä koko ihmisestä, mutta toisaalta hän on silti isäni.

Ehkä itse olen joutunut käsittelemään näitä vanhempieni avioliittoon liittyneitä asioita suht lyhyen ajan verrattuna teihin. En tosiaan tiennyt ja ymmärtänyt koko totuutta, vaan isäni luonne alkoi paljastua minulle vähä vähältä vasta äidin kuoleman jälkeen. On ollut järkytys huomata, mihin kaikkeen hän pystyy ja on pystynyt. Hän pystyy edelleenkin kyllä olemaan melko aggressiivinen ja tuhoava halutessaan. Myös itsetuhoisuutta ilmenee.

Vaikeita nämä asiat on. Jatkan keskustelua tuossa toisessa ketjussa.