Re: Viha

Kiitos kovasti kun kommentoit asiaa, hanhikki. Itsekin olen paljon miettinyt mitä tapahtuu, kun isä vanhenee eikä pärjää enää yksin. Äidin kuoltua sanoin hänelle vihoissani suoraan, etten tule sinua koskaan hoitamaan, sen saa tehdä joku muu. Epäilen kyllä, että minullakin velvollisuudentunto tai sääli menee vihan edelle, ja en pysty enää sanomaan ei ihmiselle, joka on fyysisesti tai henkisesti avuton. Isälläni oli vuosikymmeniä aikaa muuttua - joku uskookin, että hän olisi nyt muuttunut kun äiti kuoli, minä taas en kyllä sitä helposti sulata. Kun olemme yhdessä, tarkkailen häntä koko ajan, ja näen pilkahduksia samasta ihmisestä jota olen seurannut jo pitkään. Se nostaa aina kiukun pintaan.