Re: Suunnaton ikävä äitiä

Kuoleman kohdanneena ja näitä sivuja seuranneena huomaan, että meitä todella läheisten ihmisten menettäneitä on paljon.

Sinulla on alle vuosi äitisi menettämisestä. Olen itse alle 30-vuotias. Itselläni on pian jo kaksi vuotta kulunut, oman, rakkaan äidin kuolemasta.

Äiti kuoli levinneeseen syöpään (aivot ym), joka huomattiin vasta pahojen oireiden ilmaantuessa. Mielestäni syövän oireita ilmeni jo paljon aiemmin ennnen sairauden diagnoosia. Sillä jouduin soittamaan äidilleni ambulanssin epämääräisten oireiden perusteella jo paljon ennen diagnoosia. Olenkin mielessäni miettinyt, kuinka asiat olisivat menneet, jos äitini olisi tutkittu kunnolla jo silloin.

Itselläni oli kovasti kiirettä töissä, kun äitini sairastui. Oikeastaan olen surullinen, että en viettänyt hänen loppuaikaa, hänen vierellään. Ne hetket jotka olin sairaalassa ja kotona äidin kanssa olivat henkisesti erittäin raskaita, sillä tiesin, että kuolema on lähellä. Hienoa kuitenkin, että sait aikaa äidillesi hänen loppuaikanaan.

Odotan vain, koska suru lakkaa. Muistelen häntä hyvällä.