Re: hodgkinista just parantunut nuori

Moi,

Olen 22-vuotias hoidoista pari kuukautta sitten rantautunut. Parannuin siis:)

Aloin lähinnä noita hiusjuttuja kommentoimaan ja kertomaan omaa tarinaani siltä saralta. Ymmärrän oikein hyvin, kuinka raskaalta hiustenlähtö tuntuu, sillä mielestäni hiusten lähteminen oli yksi raskaimmista, ellei alun myllerryksen keskellä jopa raskain asia. Itkin ja paljon. Vasta neljä kuukautta hiusten lähtöni jälkeen pystyin katsomaan itseäni peilistä ilman peruukkia niin, ettei kyyneleet alkaneet virrata. Koin todellakin, että naiseuteni meni pitkien hiusten myötä. Jokainenhan kokee asian eri tavalla, mutta itse olen aina panostanut ulkonäkööni ja siksikin asia oli niin raskas.

Niin… Peruukeista… Itse maksoin peruukistani melko paljon, mutta laatu maksaa. Laadukas on myös aidonnäköinen ja kestävä. Minun kohdallani sairaudesta tiesivät vain lähimmät ja niinpä eteeni on tullut tilanteita, joissa opiskelukaverit ja sukulaiset ovat antaneet positiivista palautetta pitkistä, hyväkuntoisista hiuksistani, tietämättä että kyseessä on peruukki. Eli siihen hankintaan kannattaa kyllä panostaa, jos peruukki tulee olemaan kovassa käytössä. Kun hiukseni lähtivät, vannoin etten tulisi ikinä näyttäytymään lyhyillä hiuksilla, mutta aika näyttää miten käy. Vielä ainakin käytän peruukkia, hiukset ovat parin sentin mittaiset. Kulmakarvat ja ripset ovat kasvaneet jo täysiin mittoihinsa ja nyt niitä kyllä osaa arvostaa paljon enemmän kuin ennen sairastumista:)