Syöpäpotilaan alkoholismi

Mieheni sairastumisesta on nyt runsas vuosi. Monenlaista koettelemusta on siihen aikaan mahtunut kuten tietävät kaikki tämän keskustelufoorumin seuraajat. Jokainen syöpä on erilainen, mutta yhteistä on radikaali elämänmuutos niin sairaalle itselleen kuin lähipiirillekin.

Mieheni on leikattu ja hän on saanut sädehoitoa, mutta sytostaatteja ym. hänelle ei ole määrätty koska niistä ei hänen tapauksessaan ole apua. Syöpää ei saatu kokonaan pois. Kipulääkkeitä ja unilääkkeitä mies käyttää runsaasti, koska olo on usein hyvin huono. Alkoholia hän on käyttänyt aina jonkin verran, mutta viime aikoina juominen on lisääntynyt, alkoholi kuulemma rentouttaa paremmin kuin mikään lääke. Olen huolestunut, mutta jos asian yrittää ottaa puheeksi, seuraa riita.

Tietenkään runsas juominen ei ole kenellekään hyväksi, saati syöpäpotilaalle. Koska parantumisesta ei ole toivoa, ehkä ei ole niin suurta väliä hankkiiko vielä jonkin alkoholisairauden... Tekisinkö väärin jos ryhtyisin tarmokkaasti vaatimaan että mies hakeutuu hoitoon päihdeongelmansa takia? Omasta mielestään hänellä on oikeus helpottaa oloaan jäljellä olevana elinaikanaan miten parhaaksi katsoo. Tuskin olen yksin ongelmani kanssa. Olisin kiitollinen jos jakaisitte kokemuksenne ja mielipiteenne.