Re: Kun uusii...

Suurkiitos molemmille!!! Tuntuupas mukavalta saada vastakaikua! Ihmettelin itsekseni jo sitäkin terapeuttista vaikutusta, minkä kirjoittamiseni minulle sai aikaan, ihankuin jotenkin olisi keventynyt olo, tuli ikäänkuin ajatukset "päivitettyä". Olisikohan vaikutus sama, vaikka kirjoittelisi pöytälaatikkoon...
Olen taas tämän uusimisen mukana huomannut, että samanlainen tunne kuin sairauden alkupuolella on taas mukana: välillä on kuin aallon harjalla, sitten taas aallon pohjalla. Välillä on ihanaa ajatella elävänsä täysillä, tavata ihmisiä, käydä ostoskeskuksessa katselemassa, ulkoilla ym. ja joskus päässä pyörivät just ne aatokset, mitä niin osuvasti kuvaat: tietoisuus, että suunta on alaspäin. Ei siihen auta järkipuhe, että kaikilla vanhenevilla ihmisillä on ihan sama juttu tai nyt on nyt, ja pohditaan noita sitten tuonnempana, kun tulee ajankohtaiseksi tms. Kuinka valtava voima ihmisessä onkaan elämänhalu ja kun sairaus sitä uhkaa, siinä tilanteessa on paljon opettelemista. Elää nykyhetkessä on helppo sanoa! Kukahan sen oppii ja miten? Luin jostain, että suuri osa ihmisten keskinäisistä ongelmista johtuu pelkästään mielikuvituksen aiheuttamista väärinkäsityksistä. Kun nyt saisikin mielikuvituksensa sidotuksi tähän päivää, sillä tänään on kaikki ihan hyvin! TÄNÄÄN ei minua mikään uhkaa. Kiitos, että tämä on hyvä päivä!
Rakkaat kanssasisaret, voidaan hyvin! T:Hilleviivi