Re: Tietoa follikulaarisesta lymfoomasta

Mnä sain syöpädiagnoosin marraskuussa 2010, tutkimusten jälkeen todettiin follikulaarinen lymfooma II-III joka ei ollut levinnyt luuytimeen, eikä mihinkään elimeen, syöpäkyhmyjä oli kaikissa imusolmukkeissa, vain nivusissa ei.
Suurimmat, todella suuret kyhmyt olivat keuhko-, ja vatsaontelossa, itse löysin kyhmyn kaulanalueelta, sitä menin näyttämään lääkärille ja sen johdosta tauti yleensä löytyi.
Olin tuntenut itseni sairaaksi, valtavat hikoilu, heikkouspuuskat yöllä, ne tosin jo olivst ohi siinä vaiheessa, väsyneeksi, mutta mitään syytä siihen ei työterveyslääkärillä löydetty, tähystyksistä ym. tutimuksista huolimatta.
Hoitoon pääsin yllättävän nopeasti, tutkimustulosten varmistumisen jälkeen odottelin vain muutaman viikon, ensimmäinen sytostaattihoito oli 30.12.2010 ja sain niitä kaikkiaan kuusi, kolmen viikon välein.
Tarkoitus oli saada 8 hoitoa, muttta kuudennen hoidon jälkeen kyhmyjen todettiin hävinneen, vain kaulan alueelle jäi yksi iso kyhmy, jonka kuitenkin pitäisi olla kuollutta, koteloitunutta solukkoa.
Sytostaattihoidot eivät olleet niin rankkoja, kuin olin aiemmin ymmärtänyt, en voinut pahoin, lihoin vain kortisonista, olin uuupunut, väsynyt, tukan tietysti menetin, mutta noin kokonaisuudessaan oloni oli siedettävää, yhtä ainoaa sänkypäivää en viettänyt.
Nyt olen saanut rituksimabhoitoa MabTheraa siitä lähtien, viime maanantaina oli 17. hoito, hoidon saan kahden kuukauden välein, ensi kerralla huhtikuussa pitäisi olla viimmeinen hoitoni, mutta ihme kyllä edes lääkärini ei maininnut asiasta mitään, eikä tutkimuksia määrätty.
Kaulan oikealle puolelle on nimittäin ilmestynyt muutamia uusia kyhmyjä, ulträänitutkimusten mukaan, mutta seurataanko niitä jatkossa vain, vai mitä huhtikuun jälkeen tapahtuu, en yhtään tiedä vielä.
Mutta senhän tiedän, että naiamisissa tämän sairsauden kanssa olen loppuelämäni.
Mutta olen hyväksynyt sen, ihan alusta lähtien, elän aivan normaalia elämää, välillä menee päiviä, että en edes ajattele sairauttani.
Sen kanssa nyt vain on elettävä, se tuli, miksi juuri minullekin, sitä en tiedä, mutta koska se nyt minussa on, hyväksyn asian.