Re: Jaksaako ja kuinka pitkään?

Jaksaa niin kauan kuin on toivoa! Minä myös olen yksi niistä, joilla on välillä pimeät ajat mielessä. Tänään tuntuu olevan parempi päivä. Seuraava lääkäriaika pelottaa, kuten joka kerta. Minullakin on jaksamisen motiivina myös tuo joidenkin mainitsema toive nähdä lapsensa isompina: rippijuhlista minäkin haaveilen.

Kun tämä hoito loppuu, alkaa kokeilubingo muilla vaihtoehdoilla, sanoi lääkäri aikanaan. Eli sitten on parhaat aseet jo käytetty. Mutta jos joku kuitenkin auttaisi? Minä olen jaksanut sen ajatuksen myötä, että päivä kerrallaan elän pitempään ja mahdollisuus, että jotain hyvää tapahtuu, kasvaa sen mukana. Ehkä amerikkalaislääkärit keksivät jotain uutta lääkettä? Ehkä tulee tieteellinen läpimurto juuri minun syövässäni?

Välillä tulee se päivä, jolloin järjestelen vaatekomerot valmiiksi ja mietin hautajaistarjoiluja. Kun vaan muistaisi, että seuraavana päivänä voi olla taas parempi mieli. Ehkä aurinko paistaa sopivasti ikkunasta tai kivut ovat hetken hiljaa?

Jaksaa, jaksaa, kun on jotain minkä puolesta jaksaa. Kenellä lapset, kenellä toivo paremmasta päivästä.

Voimia teille kaikille, jotaka olette tässä tilanteessa.