Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Epätodellinen olo. Äidin kuolemasta yli vuosi.

Hei

Olet menettänyt äitisi aivan liian varhain, kunpa voisinkin lohduttaa jotenkin, sinun vain olisi hyvä käsitellä menetystäsi jonkin luotettavan ystävän tai ammattiauttajan kanssa, sillä suru on käytävä läpi, vaikka se koskeekin. Itse myös olen menettänyt äitini syövälle. Vaikka siitä onkin muutama vuosi, niin äiti kulkee aina sydämessä, ja vieläkin haluaisi kertoa ongelmia ja iloisiakin asioita hänelle. Hyvä olisi, jos pystyisi itkemään. Itse itkin paljon, kun jokin asia vain muistutti äidistä, mutta itkun jälkeen oli aina jotenkin parempi olo. Luin myös kirjoja (kirjastosta löytyy), joissa käsiteltiin rakkaan menettämistä. Saman kokeneet tietävät parhaiten, miltä tuntuu, kun läheinen kuolee.

Tässä pieni runo, tuntemattoman sepittämä:

Kiitos, Äiti elämästä
päivistä ja öistäkin.
Sua muistan tämän tästä,
muistan milloin mistäkin.
Jos en aina ollutkaan
rauhaisa ja tyyni,
sinä olit, kestit vaan;
ymmärsit kai syyni.
Kiitos, Äiti kyynelistä.
Niiltä opin katsomaan.
Rakkaus on näkemistä.
Ja sinut näen uudestaan.

kuusenoksa | 4.12.2011 klo 17:47:48