Re: Eturauhassyöpä, jota ei hoidettu ajoissa

^Oleellinen asia on kai juuri tuo, että pitää hyväksyä ja ymmärtää, että ikuisesti ei elä kukaan, edes minä itse.
Elinaikaa ei oikeastaan kannattaisi laskea päivissä ja vuosissa ja harmitella sen lyhyyttä tai loppupään jo näkymistä. Oikeastaan voisi harmitella tai olla kiitollinen elämänsä laadusta. Pituus ei päivälleen mitattuna ole niin tärkeää. Eletyn elämän laatu sensijaan on.

Monet eläkeikäiset eivät tule koskaan edes ajatelleeksi kuoleman mahdollisuutta. Se kai johtuu siitä, että nykyään kuollaan hoitopaikoissa eikä kotona. Ennen kuolema tuli ihmistä lähemmäksi päivittäin. Lisäksi nykyään luullaan, että kaikki voidaan parantaa.

Miehet kuolee Venäjällä 55 vuoden keski-iässä ja Suomessa 20 vuotta myöhemmin.

Itse kävin myös sen 37 kertaa ja ajomatka oli 50 min suunta. Kyllä siinä miettimään ehtii. Katkeroitumista pitäisi kuitenkin yrittää välttää. Positiivinen asenne auttaa sekä itseään että lähimmäistä.

Ja jos työkyky vielä palaa, niin minusta asiakkaalle kannattaa sanoa suoraan. Minulla on syöpä ja lääkitys aiheuttaa näitä hikoiluoireita. Tilanteeni on nyt paha, terveys on mennyt ja minulla on hoidot päällä. Toivon, että tästä vielä selviän. Kyllä asiakas suoran puheen ymmärtää.