Re: Hyvät vanhemmat!

Lapseni sairasti muutaman vuoden ikäisenä syövän. Hän on nyt täysin parantunut. Hänet paransi lastenklinikan osaava henkilöstö sekä hyvät lääkkeet kehittäjineen. Ei kukaan tai mikään muu. Sairauden syy oli puhtaasti biologinen/lääketieteellinen. Ei mikään ylemmän tahon aiheuttama kosto tai testi.

Sairauden aikana en edes puhunut hänelle kuolemasta, saati siitä mitä sen jälkeen tapahtuu (tai on tapahtumatta).

Mielestäni jokaisen meidän tulee käsitellä uskonasiamme itse. Ja siinä iässä kun on kypsä miettimään asioita ja tekemään omat johtopäätöksensä. Minä en ole uskovainen, mutten ateistikaan. Mutta lapseni sairauden aikana minua ihan oikeasti kiusasi se, että uskonasioita tuputettiin joka suunnasta. Varmaan nuo henkilöt ajattelivat hyvää, mutta sellaiseksi en sitä kokenut. Samaa sanoivat monet muut syöpäsairaiden lasten vanhemmat.

Varmaan joillekin on tarpeen keskustella uskonasioista tuollaisessa tilanteessa. Keskustelukumppanin varmasti halutessaan löytää helposti, vaikkapa omasta seurakunnasta.