Re: Hyvät vanhemmat!

Tervehdys!
Olen todella pahoillani, jos viestini tulkittiin ja ymmärrettiin väärin.
En todellaa syyllistä ketään, enkä tuputa uskomista Jumalaan.
Eikä kenekään vanhemman saa tuntea syyllisyyttä, jos lapsi sairastuu vakavasti.
Minä vain itse sairastettua syövän, heräsin siihen ajatukseen, että tässäkö tämä kaikki sitten oli, sekä mietin että miltä minun lapsistani ja lapsenlapsistani tuntuu kun kuulivat sairaudestani.
Näin ja koin heidän pelon ja ahdistuksen, ja se todellakin satutti minua syvältä.
Rukoilin ja rukoilin, ettei kaikki vielä kohdaltani päättyisi, sillä jotenkin minusta tuntui, että jos nyt lähden, niin minä petän kaikki rakkaat lähelläni.
Menin myös lapsen maailmaan ja ajattelin, että mitä he käyvät läpi sairastuessaan vakavasti, mihin he ajattelevat joutuvansa kuoleman jälkeen ja eikö minua sitten enään ole ja enkö koskaan enään näe rakkaitani??
Ei lapselta voi salata ja pitää piilossa elämän tosiasioita.
Pyydän vielä kerran anteeksi, jos minut ymmärrettiin väärin ja toivotan kaikille jaksamista ja lämpimiä halauksia.