Re: syöpä vie mieheni

Hei. Kovasti voimia tulevaan. 1.3 tulee kuluneeksi 3 vuotta kun menetin rakkaan isäni ruokatorvensyövälle. Isä oli 50-vuotias kun hän nukkui pois. Sairasti vuoden kyseistä syöpää.

Toivon teille kovasti enkeleitä matkaan ja toivoa tulevaisuuteen. On nimittäin heitäkin, jotka ovat tämän taudin selättäneet ja niin kauan kuin on elämää on myös toivoa, sanoi lääkärit mitä tahansa!! Jos sitten käy niin, että jäät yksin lastesi kanssa, usko siihen, että kaikella on merkityksensä. Miehelläsi on ollut elämäntehtävänsä ja se tulee päätöseen ja sinä jatkat elämää lastesi kanssa. Jos minulla ei olisi sitä toivoa ja uskoa että isäni lähtemisellä täytyy olla jokin syy, niin tuskin sitä olisin kestänyt ja kestäisin. Isä oli minulle niin rakas ja tärkeä ja on edelleen. Me täälä jatkamme kunnes oma tehtävämme on täytetty...