Re: Luustoon ja keuhkoihin levinnyt vanha rintasyöpä

Heips

sairastan myös luustoon, maksaan ja keuhkoihin levinnyttä rintasyöpää. Ensimmäinen rintasyöpäni ilmestyi huhtikuussa 2010. Kesällä 2011 sain ns. terveen paperit.

Heinäkuun lopussa alkoivat oireet. Oikea käsi oli milloin mistäkin kipeä ja sitä hoidettiin työterveydessä tulehduskipulääkkeillä. Lokakuussa tuli armottomat vatsa/ kylkikivut, tehtiin umpilisäkkeen poisto. Tabukuurin jälkeen oireet palasivat välittömästi. Ensiavun kautta sairaalaan ja marraskuussa todettiin yllättävästi pitkälle levinnyt rintasyöpä. Hoitona palleatiivinen hoito: aluksi Taxotere-tiputus 10 kertaan, Neulasta ja Xgeva -pistokset. Kymmenennen hoitokerran jälkeen hoitoa on jatkettu Xeloda + Xgeva hoidoilla.

Nyt takana 6 hoitosylkliä (eli 12 lääkeviikkoa), kohta on vartalon TT-kuvaus sekä laajat verikokeet yms. Lääkäri on 14.11. Ja voin sanoa , että nyt jo pelottaa tosi paljon. Kaikenmaailman kauhuskenariot päällä ja kipua siellä sun täällä. Nyt masentaa ja v.... taa tosi paljon, pelkään mitä lääkäri sanoo....

Xelodasta haittana vain nivelien särky aina toisella lääkeviikolla, joten merisuolahaudetta jalkoihin ja tosi paljon rasvausta (ceridal+tummeli) käsiin ja jalkoihin. Toisinaan pidän geelisukkia, joista myös apu.

Olen harjoittanut mielen meditaatiota ja hiljentymistä, joka on auttanut tosi paljon nuihin pelkotiloihin.

Toivon totisesti ettei aikani ole vielä tullut, toisinaan tekisi mieli luovuttaa, mutta sisu ei anna periksi enkä anna minäkään!!!

Vietän palon aikaa yksinäni, koska minut laitettiin työkyvyttömyyseläkkeelle joulukuussa 2011. Aika tahtoo tulla pitkäksi kun mitään ei jaksa ja ottaa pähän ainainen makoilukin. Ulkona on niin huonot kelit etten uskalla yksin lähteä kävelemään ja kavereita ei juurikaan ole. Siksipä olen kiitollinen näistä keskustelupalstoista joista saan tukea aina tarvittaessa. On ihana tietää ettei kamppaile yksin vaan meitä on niin monta .... turhan monta.

Tänä viikonloppuna sytytän kynttilän meille kaikille syövän kanssa taisteleville ja toisen niille jotka jo hävisivät taistelun.

Toivoa on aina, kun vain jaksaa uskoa (vaikka sekin tuntuu joskus toivottomalta).

Hyvää pyhäinpäivää ja jaksamista kaikille.