Re: vertaistukea pseudomyksoma peritonei -potilaille

Hei!
Olihan tuo aika dramaattinen tuo kertomuksesi. Mutta sellainen on tämä sairauskin.
Minulla oli hyvin lieviä oikean puolen vatsakipuja (oikeastaan vain tuntemuksia) syksyllä 2008. Gynekologi löysi vasemmasta munasarjasta kystan ja lähetti keskussairaalaan. Leikkaus oli marraskuussa. Vasta joulun jälkeen terveyskeskuksen omalääkäri kertoi, että kyseessä on harvinainen syöpäsairaus - olen siitä hänelle kiitollinen. Aloin etsiä tietoa ja laitoin yhteystoiveen suomi24-sivutolle. (Juuri tuo viestini on näköjään siirretty tälle sivustolle, mikä on ihan hyvä)
Alkuvuosi 2009 oli painajaismainen kun mietin, mitä tulee tapahtumaan ja kuolenko ehkä piankin. Sain lähetteen Meilahteen Heikki Järviselle, missä kävin maaliskuussa. Suuri leikkaus oli elokuussa. Sain sytostaattihuuhtelun. Hiukset lähtivät, monia komplikaatioita tuli, mutta noin puolitoista kuukautta leikkauksen jälkeen elämä alkoi sujua. Limakasvainta oli paljon enemmän kuin olin luullut. Minulta jouduttiin poistamaan perna, sappirakko, osa mahalaukusta ja puolet paksusuolesta.
Vuosi 2010 on kuitenkin mennyt oikein hyvin. Elämä on tasaantunut, eikä sairautta enää ajattele joka päivä.
Olen löytänyt kohtalotovereita, joiden kanssa on kirjoiteltu ja soiteltu. Olen järjestänyt kaksi tapaamista Helsinkiin. Jälkimmäiseen en itse päässyt, kun sairastuin vyöruusuun. Ensi viikolla olemme sopineet tapaamsiesta helsingissä. Jos haluat, voit tulla mukaan. Tällä tietämällä meitä on siellä 7 henekä. Aika on keskiviikkona 2.2.10 klo 14.30 ja paikka Kampissa hotelli Presidentin vstaanotto, josta hakeudumme johonkin rauhalliseen paikkaan.
Vaikka sairaus on hyvin harvinainen, kyllä meitä on aika paljon. Tietääkseni Meilahdessa on jouduttu lisäämään noita leikkauksia. Jotkut ihmiset kaipaavat yhteyttä kohtalotoevereihin, toiset eivät halua, vaikka siihen tarjottaisiin mahdollisuus. Olemme erilaisia ja hyvä niin.
Hyvä, että olet selvinnyt ilman sytostaattihuuhteluakin.
Terveisin
Helena Lappeenrannasta