Syöpä ja psyyke

Minulle oli syöpä henkisesti kova pala.Olihan työssäni nähnyt kuinka syöpä voi tappaa.Enhän minä voinut kuvitella,että minä voisin selviytyä.Minun piti käsitellä päässäni monenlaiset ajatukset.Kun olin viimeksi käsitellyt päässäni sen elämäni pahimman painajaisen eli sen reissun kun rinta poistettiin.Ajattelin ,että se oli ollutta ja mennyttä ja siihen en voi enää vaikuttaa.Se on siis paras unohtaa.Silloin oli päässyt selville vesille.Senjälkeen ajattelin elää normaalia elämää.Ensi maaliskuussa tulee viisi vuotta diagnoosista.Olen saanut uuden rinnan.Nyt olen kokonainen.