Re: Syöpä ja psyyke

Oli se kova paikka, kun alettiin tutkia syöpää, lymfoomaa. Siinä kertaheitolla terveen identiteetti vaihdettiin minulta lupaa kysymättä sairaan identiteetiksi. Astui tyhjän päälle, tulevaisuus ? ? Aina löytyy tuttavien tuttavia, jotka kestivät muutaman kuukauden tai korkeintaan vuoden...Tämäkin aihe oli käsiteltävä, ajateltava ne tunteet, oli sekava olo. Ihmeesti hoitojen aloittaminen antoi tilanteeseen uutta toivoa.
En menettänyt osaa fyysisestä itsestäni, mutta henkisesti olen läpikäynyt muodonmuutoksen. Tällä hetkellä opettelen sitä identiteettiä, että toimin kuin terve, elän kuin terve, näin toistaiseksi, kunnes toisin todetaan. En siis oikeasti kuuluisi tähän sarjaan "elämä syövän jälkeen", sillä parantumista ei ole luvattu. Itse nyt kuitenkin tunnen, että olen saanut taas sen elämäni, johon on ihana osallistua niin kauan kuin tätä lahjaa kestää. On se tulevaisuus sitten lyhyt tai pitempi, se ei ole minun määrättävissäni, mutta elän nyt parast'aikaa.