Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Syöpä ja elämänkatsomus

Re: Kuolemanpelko

Vaikeuksia ja vastuksia on ollut miunkin elämässä, olin yksinhuoltaja, pitkäaikaistyötön ym. Sittemmin kun elämä alkoi mennä paremmin ja tasaisemmin tuli syöpä.Kuolemanpelosta olin kärsinyt jo lapsesta, tuli sellaisia "mustia hetkiä" -mitäs sitten kun mä kuolen, missä olen, äiti ja isä elää, sisko elää, missä minä olen? Ne oli pelottavia, ajatukset piti väkisten kääntää niistä pois.

n.30v sain tulla ymmärtämään Jeesuksen merkityksen, minulla oli riparista saatu Uusi Testamentti, johon olin tehnyt papin ohjeen mukaan paljon alleviivauksia, ahdistuksissani kaivoin tuon pienen kirjan esiin ja luin niitä kohtia. Yksi oli John.3:16-17 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

Ajattelin, että noissa sanoissa on enemmän kuin siitä luen, ymmärsin, että mun piti hyväksyä itseni kohdalla tämä Jeesuksen ristintyö, minunkin syntini ja sairauteni HÄN kantoi ristinpuulle, henk.kohtaisesti jo kaksituhattavuotta sitten. Siitä alkoi "uusi elämä" Jeesuksen kanssa. Koin sen konkreettisesti, että kun tämä kuolemanvoittaja tuli miun kanssani elämään, ei minun tarvitse enää pelätä kuolemaa.

Jokaiselle ihmiselle on sama ovi avattu, Jeesuksessa.
mollamaija | 12.9.2010 klo 10:13:29