puolison kuoleman "odotus"

Heippa kaikille jotka kamppailette saman asian äärellä kuin minä tai olette sen kokeneet!

Kyllä on vaikeaa elää ja odottaa milloin viimeinen päivä rakkaallani koittaa vai koittaako se kenties ensin minulla? Koskaanhan ei tiedä ?
Huomaan vain päivä päivältä kuinka hänen olo heikkenee ja ajatukset karkaavat emme voi enäään keskustella tai en voi kysyä neuvoja ? Väsymys vain on vallannut koko hänen olemuksen. Keukosyövän toteamiseta on kulunut nyt viisi kuukautta, toki tauti on ollut päällä paljon ennen toteamista.Hoidot ei auttaneet.
Yritän tehdä järjestelyitä etukäteen ,jotka joudun kuitenkin tekemään, ja touhua on riittänyt.Nyt huomasin kuinka väsymys iski kun hieman hellitin touhuamisen ja masennus tuli tilalle.Toki käyn päivitäin "hoitamassa" häntä ja aavistus on että kauan tämä ei voi enään kestää.Toisaalta tämä tuttu fraasi, että toivon että saan vielä häntä pitää ,mutta en halua että hän kärsii kivuissa petipotilaana ja tämä kidutus molemmilla olisi ohitse. ps. molemmillako elämänhaluako?
T. Hanhikki