Re: Pyhiinvaellus

Nämä runot on kirjoitettu vaelluksella maastossa tai illalla refugioissa. Nämä ovat itselleni tärkeitä muokkaamattomia, sillä en ole onnistunut parantamaan niitä, ehkä muuten mutta jotakin hengestä häviäisi jotain oleellista. Joten olkaa hyvät ja ottakaa vastaan aidot originaalit runoni.

PYHIINVAELTAJAN TODELLISUUS

Unikot pientareella,
punaisina kukkii.
Pyhiinvaeltaja tallaa,
kovaa, kuivaa maata.

Kylmät refugiot,
kylmät suihkut.
Pyhiinvaeltaja etsii ruokaa,
pyykkää ja hoitaa jalkojaan.

Tyynyttömät patjat,
peitottomat vuoteet.
Pyhiinvaeltaja siinä levähtää,
nukkuu, uneksii uniaan.

Hymyilevät toisilleen,
toivottavat kaunista päivää.
Pyhiinvaeltaja saa lohdutusta,
jaksaa kävelyä jatkaa.



PYHIINVAELTAJAN KEIDAS

Kissankellojen soittoa,
pilvenhattaroita horisontissa.
Uupumus painaa jalkoja,
on aurinko armoton.
Voimat eivät riitä,
etsimme pelastusta.

Kylä, jossa refugio,
pyhiinvaeltajan keidas.
Täällä vaatteet pestään,
täällä linnut laulaa.
Täällä syödään, juodaan,
täältä taas lähdetään.


PYHIINVAELTAJAN SIESTA

Kuollut koira ojassa makaa,
kärpäsparvi pörrää.
Sammakot lammikossa kurnuttaa,
kaskaat niityillä ja puissa.

Pyhiinvaeltaja nurmella lepää,
on siestan aika.
Puut suovat hälle varjoa,
on aika uneksia.

Tyttöni, kulje kanssamme,
juttele minulle.
On sielusi taivaassa,
minä pyhiinvaeltajana.