Re: "Avoimmuus" sairauksien suhteen

Tämä on mielenkiintoinen asia.

Itse kerroin vain muutamalle lähimmälle työkaverille ja parhaille ystäville ja tietenkin perheelle. Tosin sen jälkeen ystävien järjestys meni uuteen järjestykseen. Hyväkin koska silloin näki tosiystävät. Ei kai sitä nyt mitään ylitsevuotavaa sympatiaa odottanut, mutta kuitenkin se osoitti mielenkiinnon ja osanoton määrän. Olen kuitenkin samaa mieltä kuin karix, että ei ole mitään pointtia kertoa puolitutuille.

Kuten Watsonkin totesi, saattaa olla että olisi parempi olla hiukan avoimempi. Toisaalta tiettyjen ihmisten kanssa on mukavampi ”olla terveenä”, jolloin jututkin ovat erilaiset. Eihän sitä itsekään koko aikaa halua vatvoa sitä, vaan elää ns. normaalia elämää. Ja tosiaankin joskus alkaa hiukan hymyillyttään kun ihmiset valittaa pikku vaivoista. Tosin kaikki vaivat ovat suhteellisia. Meidän ”parantuneiden” jutut saattavat taas hymyillyttä vakavampien sairauksien parissa kärsiviä.